Skotlanninhirvikoira

Historia ja alkuperä

Rotu on vanha skotlantilainen vinttikoira, jota klaanipäälliköt käyttivät hirvenmetsästykseen. Sitä on kutsuttu kuninkaalliseksi koiraksi.

Ulkonäkö ja koko

Skotlanninhirvikoira on suurikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 71–82 cm ja paino 36–46 kg. Turkki on karkea. Rodulla tavataan seuraavia värejä: siniharmaa tai harmaa. Rodulle ovat tyypillisiä pienet, taaksepäin taittuvat ruusukorvat. Pää on pitkä ja kapea, mikä on tyypillistä nopeille juoksijoille. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Skotlanninhirvikoira on lempeä, rauhallinen ja ystävällinen. Se on harvoin vahtikoira.

Koulutus ja harrastukset

Skotlanninhirvikoira oppii hyvin, mutta tarvitsee johdonmukaisuutta ja riittävästi toistoja. Pentukurssi ja monipuolinen sosiaalistaminen luovat hyvän pohjan aikuisiälle. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi ratajuoksu, maastojuoksu (coursing), temppukoulutus, nosework ja rally-toko.

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Rotu tarvitsee mahdollisuuden juosta vapaasti aidatulla alueella. Karkea turkki on helppohoitoinen.

Terveys ja elinikä

Rodulla esiintyy sydänsairauksia, luusyöpää ja mahalaukun kiertymää. Elinikä on lyhyt.

Rodun keskimääräinen elinikä on 8–11 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Kenelle skotlanninhirvikoira sopii?

Skotlanninhirvikoira voi sopia ensikertalaiselle, joka perehtyy rodun tarpeisiin huolella ja käy koiransa kanssa pentukurssin. Liikuntatarve on kohtuullinen, joten rotu sopeutuu monenlaisiin perheisiin. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, kun koiralle ja lapsille opetetaan yhteiset pelisäännöt. Suuri koko tarkoittaa myös suurempia ruoka-, varuste- ja eläinlääkärikuluja sekä tilantarvetta kotona ja autossa.