Pohjanpystykorva

Historia ja alkuperä

Rotu kehittyi Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen alueella, missä sitä käytettiin metsäkanalintujen haukkumiseen. Rotu oli välillä lähes kadonnut, mutta se elvytettiin 1960-luvulla.

Ulkonäkö ja koko

Pohjanpystykorva on keskikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 40–47 cm ja paino 11–15 kg. Turkki on lyhyt ja tiheä. Rodulla tavataan seuraavia värejä: valkoinen punaruskein tai keltaisin laikuin. Rodulle ovat tyypillisiä pystyt korvat. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Pohjanpystykorva on reipas, utelias ja ystävällinen. Se on yleensä hyvä lasten kanssa ja sopeutuu perhe-elämään. Metsästyskoiralle tyypillisesti se haukkuu herkästi.

Koulutus ja harrastukset

Pohjanpystykorva oppii hyvin, mutta tarvitsee johdonmukaisuutta ja riittävästi toistoja. Pentukurssi ja monipuolinen sosiaalistaminen luovat hyvän pohjan aikuisiälle. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi metsästys, haukkukokeet, retkeily ja nosework.

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Rotu tarvitsee päivittäin runsaasti liikuntaa. Lyhyt turkki on erittäin helppohoitoinen.

Terveys ja elinikä

Pohjanpystykorva on yleisesti terve ja pitkäikäinen. Rodulla seurataan lonkkia ja polvilumpion sijoiltaanmenoa.

Rodun keskimääräinen elinikä on 13–15 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Kenelle pohjanpystykorva sopii?

Pohjanpystykorva voi sopia ensikertalaiselle, joka perehtyy rodun tarpeisiin huolella ja käy koiransa kanssa pentukurssin. Omistajan kannattaa olla aktiivinen ja nauttia ulkoilusta tai koiraharrastuksista, sillä rotu tarvitsee runsaasti tekemistä. Metsästyskoirana se viihtyy parhaiten, kun sen luontaisille taipumuksille löytyy käyttöä metsällä tai harrastuksissa. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, kun koiralle ja lapsille opetetaan yhteiset pelisäännöt. Haukkuherkkyys on hyvä ottaa huomioon kerrostalossa ja rivitalossa.