Musta norjanhirvikoira

Historia ja alkuperä

Rotu kehittyi Norjassa 1800-luvun lopulla, ja sitä käytettiin hirven ja muun riistan metsästykseen. Se on aina ollut harmaata norjanhirvikoiraa harvinaisempi.

Ulkonäkö ja koko

Musta norjanhirvikoira on keskikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 43–49 cm ja paino 18–20 kg. Turkki on tiheä ja karkea. Väritys on musta. Rodulle ovat tyypillisiä pystyt korvat. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Musta norjanhirvikoira on rohkea, valpas ja perheelleen uskollinen. Se haukkuu herkästi ja tarvitsee johdonmukaisen omistajan.

Koulutus ja harrastukset

Musta norjanhirvikoira on itsenäinen, joten koulutus vaatii kärsivällisyyttä, hyviä palkkioita ja lyhyitä harjoituksia. Pentukurssi ja monipuolinen sosiaalistaminen luovat hyvän pohjan aikuisiälle. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi metsästys, haukkukokeet, retkeily ja nosework.

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Rotu tarvitsee runsaasti liikuntaa. Turkki harjataan viikoittain.

Terveys ja elinikä

Musta norjanhirvikoira on yleisesti terve. Rodulla seurataan lonkkaniveldysplasiaa.

Rodun keskimääräinen elinikä on 12–15 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Kenelle musta norjanhirvikoira sopii?

Musta norjanhirvikoira voi sopia ensikertalaiselle, joka perehtyy rodun tarpeisiin huolella ja käy koiransa kanssa pentukurssin. Omistajan kannattaa olla aktiivinen ja nauttia ulkoilusta tai koiraharrastuksista, sillä rotu tarvitsee runsaasti tekemistä. Metsästyskoirana se viihtyy parhaiten, kun sen luontaisille taipumuksille löytyy käyttöä metsällä tai harrastuksissa. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, kun koiralle ja lapsille opetetaan yhteiset pelisäännöt. Runsas karvanlähtö kannattaa huomioida, jos perheessä on allergikkoja. Haukkuherkkyys on hyvä ottaa huomioon kerrostalossa ja rivitalossa.