Meksikonkarvatonkoira

Historia ja alkuperä

Atsteekit pitivät rotua pyhänä, ja sen uskottiin opastavan sieluja kuolemanjälkeiseen elämään. Rotu on Meksikon kansallisaarre.

Ulkonäkö ja koko

Meksikonkarvatonkoira on keskikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 25–60 cm ja paino 5–23 kg. Turkki on karvaton, myös karvainen muunnos. Rodulla tavataan seuraavia värejä: musta, harmaa, maksanruskea tai pronssi. Rodulle ovat tyypillisiä pystyt korvat. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Xolo on rauhallinen, valpas ja omistajalleen kiintyvä. Se on vieraita kohtaan varautunut.

Koulutus ja harrastukset

Meksikonkarvatonkoira oppii hyvin, mutta tarvitsee johdonmukaisuutta ja riittävästi toistoja. Varhainen ja monipuolinen sosiaalistaminen ihmisiin, koiriin ja erilaisiin ympäristöihin on erityisen tärkeää. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi temppukoulutus, nosework, rally-toko, palveluskoiralajit (pk-lajit) ja toko.

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Rotu tarvitsee kohtuullisesti liikuntaa. Karvaton iho tarvitsee aurinkosuojaa kesällä ja vaatetusta talvella sekä säännöllistä hoitoa.

Terveys ja elinikä

Karvattomilla yksilöillä on usein puutteellinen hampaisto. Iho on altis palamiselle ja ihottumille.

Rodun keskimääräinen elinikä on 13–15 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Kenelle meksikonkarvatonkoira sopii?

Meksikonkarvatonkoira voi sopia ensikertalaiselle, joka perehtyy rodun tarpeisiin huolella ja käy koiransa kanssa pentukurssin. Liikuntatarve on kohtuullinen, joten rotu sopeutuu monenlaisiin perheisiin. Vähäisen karvanlähdön vuoksi rotu voi sopia joillekin allergisille, mutta täysin allergiaystävällistä koiraa ei ole. Allergiaa kannattaa testata tapaamalla rodun koiria etukäteen.