Harrier

Historia ja alkuperä

Harrieria on käytetty Englannissa jäniksen metsästykseen laumassa jo vuosisatojen ajan.

Ulkonäkö ja koko

Harrier on keskikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 48–55 cm ja paino 20–30 kg. Turkki on lyhyt ja tiheä. Rodulla tavataan seuraavia värejä: kolmivärinen tai valkoinen merkein. Rodulle ovat tyypillisiä riippuvat korvat. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Harrier on iloinen, sosiaalinen ja ystävällinen. Se on itsenäinen ja seuraa mielellään hajuja.

Koulutus ja harrastukset

Harrier on itsenäinen, joten koulutus vaatii kärsivällisyyttä, hyviä palkkioita ja lyhyitä harjoituksia. Pentukurssi ja monipuolinen sosiaalistaminen luovat hyvän pohjan aikuisiälle. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi ajometsästys, ajokokeet ja jäljestys (MEJÄ).

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Rotu tarvitsee paljon liikuntaa. Lyhyt turkki on helppohoitoinen.

Terveys ja elinikä

Harrier on yleisesti terve. Rodulla seurataan lonkkaniveldysplasiaa.

Rodun keskimääräinen elinikä on 12–15 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Kenelle harrier sopii?

Harrier voi sopia ensikertalaiselle, joka perehtyy rodun tarpeisiin huolella ja käy koiransa kanssa pentukurssin. Omistajan kannattaa olla aktiivinen ja nauttia ulkoilusta tai koiraharrastuksista, sillä rotu tarvitsee runsaasti tekemistä. Metsästyskoirana se viihtyy parhaiten, kun sen luontaisille taipumuksille löytyy käyttöä metsällä tai harrastuksissa. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, kun koiralle ja lapsille opetetaan yhteiset pelisäännöt. Haukkuherkkyys on hyvä ottaa huomioon kerrostalossa ja rivitalossa.