Schipperke

Historia ja alkuperä

Rotu on peräisin Flanderista ja Brabantista, missä käsityöläiset käyttivät sitä vahtina ja rotankyttääjänä. Nimen on arveltu viittaavan pieneen paimeneen.

Ulkonäkö ja koko

Schipperke on pienikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 25–33 cm ja paino 3–9 kg. Turkki on tiheä, kaulassa ja rinnassa kaulus. Väritys on musta. Rodulle ovat tyypillisiä pystyt korvat. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Schipperke on utelias, vilkas ja itsevarma. Se on perheelleen kiintyvä ja vieraita kohtaan varautunut. Rotu haukkuu herkästi ja voi olla omapäinen.

Koulutus ja harrastukset

Schipperke oppii hyvin, mutta tarvitsee johdonmukaisuutta ja riittävästi toistoja. Varhainen ja monipuolinen sosiaalistaminen ihmisiin, koiriin ja erilaisiin ympäristöihin on erityisen tärkeää. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi palveluskoiralajit (pk-lajit), toko, temppukoulutus, nosework ja rally-toko.

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Schipperke tarvitsee päivittäistä liikuntaa ja tekemistä. Tiheä turkki harjataan viikoittain, ja karvanvaihdon aikaan karvaa irtoaa paljon.

Terveys ja elinikä

Schipperke on yleensä pitkäikäinen. Rodulla tavataan MPS IIIB -aineenvaihduntasairautta, johon on saatavilla geenitesti, sekä polvilumpion sijoiltaanmenoa.

Rodun keskimääräinen elinikä on 13–15 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Kenelle schipperke sopii?

Schipperke voi sopia ensikertalaiselle, joka perehtyy rodun tarpeisiin huolella ja käy koiransa kanssa pentukurssin. Omistajan kannattaa olla aktiivinen ja nauttia ulkoilusta tai koiraharrastuksista, sillä rotu tarvitsee runsaasti tekemistä. Haukkuherkkyys on hyvä ottaa huomioon kerrostalossa ja rivitalossa.