Novascotiannoutaja

Historia ja alkuperä

Rotu kehitettiin Kanadan Nova Scotiassa houkuttelemaan sorsia ampumamatkan päähän leikkimällä rannalla. Kun linnut tulivat lähemmäs, koira nouti ammutun saaliin vedestä.

Ulkonäkö ja koko

Novascotiannoutaja on keskikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 45–51 cm ja paino 17–23 kg. Turkki on keskipitkä ja vettä hylkivä. Rodulla tavataan seuraavia värejä: punaisen tai oranssin sävyt, valkoisin merkein. Rodulle ovat tyypillisiä kolmionmuotoiset, eteenpäin taittuvat korvat. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Tolleri on älykäs, vilkas ja työhaluinen. Se on perheelleen kiintyvä ja leikkisä, mutta vieraita kohtaan aluksi pidättyväinen. Innostunut tolleri voi päästää kimeän, rodulle tyypillisen kirkaisun.

Koulutus ja harrastukset

Novascotiannoutaja on helposti koulutettava ja motivoitunut oppimaan, kun koulutus on palkitsevaa ja johdonmukaista. Pentukurssi ja monipuolinen sosiaalistaminen luovat hyvän pohjan aikuisiälle. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi metsästys, noutajien taipumuskokeet, agility, toko ja rally-toko.

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Rotu tarvitsee paljon liikuntaa ja tekemistä – noutoharjoitukset, agility ja toko sopivat sille hyvin. Vettä hylkivä turkki harjataan viikoittain.

Terveys ja elinikä

Rodulla esiintyy autoimmuunisairauksia, kuten SLE-kaltaista sairautta ja Addisonin tautia, sekä perinnöllisiä silmäsairauksia. Kasvattajan kanssa kannattaa keskustella sukulinjojen terveydestä.

Rodun keskimääräinen elinikä on 12–14 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Hyvä tietää

• Tollerin kimeä kiljahdus innostuessa on rodulle tyypillinen piirre.
• Rodulla tavataan autoimmuunisairauksia, joten sukulinjojen terveydestä kannattaa keskustella kasvattajan kanssa.
• Toller kaipaa työtä, ja noutotehtävät sopivat sille luontaisesti.

Kenelle novascotiannoutaja sopii?

Novascotiannoutaja voi sopia ensikertalaiselle, joka perehtyy rodun tarpeisiin huolella ja käy koiransa kanssa pentukurssin. Omistajan kannattaa olla aktiivinen ja nauttia ulkoilusta tai koiraharrastuksista, sillä rotu tarvitsee runsaasti tekemistä. Metsästyskoirana se viihtyy parhaiten, kun sen luontaisille taipumuksille löytyy käyttöä metsällä tai harrastuksissa. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, kun koiralle ja lapsille opetetaan yhteiset pelisäännöt.