Jämtlanninpystykorva

Historia ja alkuperä

Rotu on peräisin Ruotsin Jämtlannista, missä sitä käytettiin hirven, karhun ja ilveksen metsästykseen. Rotu tunnustettiin omaksi rodukseen vuonna 1946.

Ulkonäkö ja koko

Jämtlanninpystykorva on suurikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 52–65 cm ja paino 25–35 kg. Turkki on karkea pintakarva ja pehmeä pohjavilla. Rodulla tavataan seuraavia värejä: harmaa, vaaleat merkit kuonossa, rinnassa ja jaloissa. Rodulle ovat tyypillisiä pystyt korvat. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Jämtlanninpystykorva on rohkea, energinen ja ystävällinen. Se on yleensä rauhallinen kotona ja hyvä lasten kanssa, mutta voi olla muita uroksia kohtaan dominoiva.

Koulutus ja harrastukset

Jämtlanninpystykorva on itsenäinen, joten koulutus vaatii kärsivällisyyttä, hyviä palkkioita ja lyhyitä harjoituksia. Varhainen ja monipuolinen sosiaalistaminen ihmisiin, koiriin ja erilaisiin ympäristöihin on erityisen tärkeää. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi metsästys ja haukkukokeet.

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Rotu tarvitsee runsaasti liikuntaa ja mieluiten metsästyskäyttöä. Turkki on helppohoitoinen, mutta karvaa irtoaa karvanvaihdon aikaan runsaasti.

Terveys ja elinikä

Jämtlanninpystykorva on yleisesti terve. Rodulla seurataan lonkkaniveldysplasiaa.

Rodun keskimääräinen elinikä on 12–14 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Kenelle jämtlanninpystykorva sopii?

Jämtlanninpystykorva sopii parhaiten kokeneelle koiranomistajalle, jolla on aikaa ja halua johdonmukaiseen koulutukseen. Omistajan kannattaa olla aktiivinen ja nauttia ulkoilusta tai koiraharrastuksista, sillä rotu tarvitsee runsaasti tekemistä. Metsästyskoirana se viihtyy parhaiten, kun sen luontaisille taipumuksille löytyy käyttöä metsällä tai harrastuksissa. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, kun koiralle ja lapsille opetetaan yhteiset pelisäännöt. Suuri koko tarkoittaa myös suurempia ruoka-, varuste- ja eläinlääkärikuluja sekä tilantarvetta kotona ja autossa. Runsas karvanlähtö kannattaa huomioida, jos perheessä on allergikkoja. Haukkuherkkyys on hyvä ottaa huomioon kerrostalossa ja rivitalossa.