Hovawart

Historia ja alkuperä

Hovawartin kaltaisia koiria kuvataan saksalaisissa lähteissä jo keskiajalta. Nykyinen rotu koottiin 1900-luvun alussa maatilakoirista, ja se tunnustettiin vuonna 1937.

Ulkonäkö ja koko

Hovawart on suurikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 58–70 cm ja paino 25–45 kg. Turkki on pitkä ja hieman laineikas. Rodulla tavataan seuraavia värejä: musta, musta-kulta tai vaalea. Rodulle ovat tyypillisiä kolmionmuotoiset, eteenpäin taittuvat korvat. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Hovawart on itsevarma, valpas ja perheelleen kiintyvä. Se on vieraita kohtaan pidättyväinen ja suojelee tarvittaessa. Rotu kypsyy hitaasti ja tarvitsee johdonmukaisuutta.

Koulutus ja harrastukset

Hovawart oppii hyvin, mutta tarvitsee johdonmukaisuutta ja riittävästi toistoja. Varhainen ja monipuolinen sosiaalistaminen ihmisiin, koiriin ja erilaisiin ympäristöihin on erityisen tärkeää. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi palveluskoiralajit (pk-lajit), toko, retkeily, nosework ja agility.

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Rotu tarvitsee päivittäin reipasta liikuntaa ja tekemistä, ja se sopii esimerkiksi jäljestykseen ja pelastuskoiratyöhön. Turkki harjataan viikoittain.

Terveys ja elinikä

Hovawart on yleisesti terve. Rodulla seurataan lonkkaniveldysplasiaa ja kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Rodun keskimääräinen elinikä on 12–14 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Kenelle hovawart sopii?

Hovawart voi sopia ensikertalaiselle, joka perehtyy rodun tarpeisiin huolella ja käy koiransa kanssa pentukurssin. Omistajan kannattaa olla aktiivinen ja nauttia ulkoilusta tai koiraharrastuksista, sillä rotu tarvitsee runsaasti tekemistä. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, kun koiralle ja lapsille opetetaan yhteiset pelisäännöt. Suuri koko tarkoittaa myös suurempia ruoka-, varuste- ja eläinlääkärikuluja sekä tilantarvetta kotona ja autossa.