Bichon frisé

Historia ja alkuperä

Rotu polveutuu Välimeren alueen pienistä vesispanielityyppisistä koirista. Bichon oli 1500-luvulla Ranskan hovin suosikki ja myöhemmin tunnettu sirkuskoirana.

Ulkonäkö ja koko

Bichon frisé on pienikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 23–30 cm ja paino 3–6 kg. Turkki on kihara ja pehmeä. Väritys on valkoinen. Rodulle ovat tyypillisiä riippuvat, kiharakarvaiset korvat. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Bichon frisé on leikkisä, utelias ja hyvin seurallinen. Se tulee toimeen lasten ja muiden koirien kanssa ja oppii mielellään temppuja. Yksinoloon se on totutettava vähitellen.

Koulutus ja harrastukset

Bichon frisé on helposti koulutettava ja motivoitunut oppimaan, kun koulutus on palkitsevaa ja johdonmukaista. Pentukurssi ja monipuolinen sosiaalistaminen luovat hyvän pohjan aikuisiälle. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi temppukoulutus, nosework, rally-toko ja retkeily.

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Rotu tarvitsee kohtuullisesti liikuntaa. Kihara turkki vaatii runsaasti hoitoa: säännöllistä harjausta, kylvetystä ja trimmausta noin 4–8 viikon välein.

Terveys ja elinikä

Bichonilla tavataan allergioita, polvilumpion sijoiltaanmenoa, virtsakiviä ja hammasongelmia. Rotu on yleensä pitkäikäinen.

Rodun keskimääräinen elinikä on 13–16 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Hyvä tietää

• Bichonin turkki takkuuntuu helposti, joten harjaus useita kertoja viikossa ja trimmaus 1–2 kuukauden välein ovat tarpeen.
• Valkoisen turkin kyynelvalumat silmien alla kannattaa pyyhkiä päivittäin.
• Yksinoloa harjoitellaan pennusta asti, koska rotu kiintyy vahvasti perheeseensä.

Kenelle bichon frisé sopii?

Bichon frisé sopii hyvin myös ensimmäiseksi koiraksi. Liikuntatarve on kohtuullinen, joten rotu sopeutuu monenlaisiin perheisiin. Rotu tulee yleensä hyvin toimeen lasten kanssa, kun koiralle ja lapsille opetetaan yhteiset pelisäännöt. Vähäisen karvanlähdön vuoksi rotu voi sopia joillekin allergisille, mutta täysin allergiaystävällistä koiraa ei ole. Allergiaa kannattaa testata tapaamalla rodun koiria etukäteen.