Apinapinseri

Historia ja alkuperä

Rotu kehitettiin Saksassa 1600-luvulla rotankyttääjäksi talleille ja keittiöihin. Myöhemmin siitä tuli suosittu seurakoira, ja se on vaikuttanut muun muassa brysselingriffonin syntyyn.

Ulkonäkö ja koko

Apinapinseri on pienikokoinen koira, jonka säkäkorkeus on tyypillisesti 25–30 cm ja paino 4–6 kg. Turkki on karkea ja tuuhea, päässä pidempi. Väritys on musta. Rodulle ovat tyypillisiä pystyt korvat. Rotu on lyhytkuonoinen, mikä kannattaa huomioida helteellä ja rasituksessa. Urokset ovat yleensä narttuja kookkaampia ja järeämpiä.

Luonne ja käyttäytyminen

Apinapinseri on utelias, rohkea ja perheelleen kiintyvä. Se voi olla omapäinen ja on valpas vahti. Pienten lasten kanssa leikkiä on valvottava.

Koulutus ja harrastukset

Apinapinseri oppii hyvin, mutta tarvitsee johdonmukaisuutta ja riittävästi toistoja. Pentukurssi ja monipuolinen sosiaalistaminen luovat hyvän pohjan aikuisiälle. Rodulle sopivia harrastuksia ovat esimerkiksi temppukoulutus, nosework ja rally-toko.

Liikunta, aktivointi ja turkinhoito

Rotu tarvitsee kohtuullisesti liikuntaa. Karkea turkki harjataan viikoittain ja trimmataan muutaman kerran vuodessa.

Terveys ja elinikä

Rodulla tavataan polvilumpion sijoiltaanmenoa, lonkkaongelmia ja silmäsairauksia. Lyhyehkö kuono voi altistaa hengitysvaikeuksille kuumalla.

Rodun keskimääräinen elinikä on 10–13 vuotta. Ajantasaiset terveystilastot ja vanhempien tutkimustulokset löydät Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä.

Kenelle apinapinseri sopii?

Apinapinseri voi sopia ensikertalaiselle, joka perehtyy rodun tarpeisiin huolella ja käy koiransa kanssa pentukurssin. Liikuntatarve on kohtuullinen, joten rotu sopeutuu monenlaisiin perheisiin. Haukkuherkkyys on hyvä ottaa huomioon kerrostalossa ja rivitalossa.